Kyllä, haksahdin feikkitavaraan. Olen syyllinen. Tässä synnintunnustus, sitten synninpäästöön. Ne ei maksaneet kuin parikymppiä kaikkine postimaksuineen ja vaikka eivät ehkä originelleja vastaa esimerkiksi kävelymukavuudessa (Nimim nilkat-menee-niks-naks), niin olin silti kovin iloinen kun postitäti toi ne kotiovelle.
Koirakin tykkäs.
No lähinnä postitädistä.
oiii miekin haluan!
ReplyDeleteKiinasta ostin, kiinalaisten lasten rakentamat. D:
DeleteMiks mie en ymmärrä näitä? :D
ReplyDeleteEn minäkään aluksi. Mutta sitten kävi niinkuin pillifarkkujen kanssa. "Minä en ikinä paitsi sitten ensi viikolla."
Delete