Mitä ihmettä tyylitajuton mutta tyylitiedostava ihminen laittaa päälleen lehtikuvaan? Entä jos kuvassa näyttääkin amerikkalaiselle jalkapalloilijalle tai japanilaiselle sumomestarille? Kaikki kunnia urheilutähdille. Toisaalta suurempi harmi on näyttää aasinnaamaa tai tiiliskiven nielleelle.
Törmään tähän ongelmaan lähes päivittäin: kaappi on täynnä vaatteita, mutta ei mitään päällepantavaa.
Loputtomasti tylsiä perus t-paitoja. Parit nahistuneet farkut. Pari hutiostettua paitaa. Tylsä harmaa neuletakki. Tylsä valkoinen neuletakki. Useita huonosti istuvia neuloksia. Huonosti istuvat, rikkonaiset mustat housut. Farkkushortsit.
Eikä riitä sekään, että vaatekaappi kyllä pursuu yli äyräidensä, mutta osaa vaatteista en uskalla käyttää. Joo-o, onko tuosta montaakaan viikkoa kun postasin uskaltamisen vaikeudesta ja tärkeydestä. En osaa kävellä noissa kengissä, mitä jos tuohon tulee jälkiä, entä jos tämän korot kuluvat, ihmiset nauraa jos menen noissa (tosijuttu, menin eräänä kesäpäivänä wedgeissä kaupungille. Kengät olivat kuitenkin puolta kokoa liian isot, ja hikisenä päivänä nilkat niksuen lipsuin välillä ohi kengästä. Takanani kulkeeneet hemaisevat leidit katsoivat asialliseksi kommentoida kovaan ääneen "Hei kato miten toi kävelee noilla! Ei osaa niinku yhtään!" Lahjoitin wedget seuraavana päivänä pois.).
Löytyykö muiltakin kaappi täynnä vikaostoksia? Vai olenko ainut himovikashoppaaja?
Ja onpa minun elämä helppoa ja leppoista, jos tässä on huolistani painavimmat!
(Voin paljastaa ettei ole, Milkan huono lonkkatulos, opintopisteet, opintojen eteneminen, rahat, työt, tulevaisuus ja mielenterveys painavat ehkä garderoobia enemmän)
No comments:
Post a Comment