Tähän taloon ei tule xylitolia. Ei mitään, ei purkkaa, pastillia, ei mitään.
Milka kävi vähän sunnuntaina seikkailemassa Kontiolahden eläinläkärin pakeilla, kun koiralle oli tullut vinha ajatus syödä minun Xylitol Dents-pastillit. Mitään tietoa ei ollut siitä, että paljonkohan mahtoi rasiassa vielä syötäviä olla ja hätä olikin iso kun huomasin tyhjän rasian seilaavan lattialla. Olin itse ollut poissa muutaman tunnin, joten myöskään tarkkaa tietoa syöntiajasta ei ollut.
Onni onnettomuudessa, koira saatiin glukoositippaan ennen minkään oireiden ilmenemistä ja oireettomana ollaan päästy tähänkin päivään asti. Nyt jatketaan erikoisruokavaliolla maksan suojelemiseksi.
Siispä haluaisinkin muistuttaa kaikkia koiranomistajia xylitolin myrkyllisyydestä koiralle:
Xylitol on tappavan myrkyllistä jo pieninä annoksina, n. 1g/kg voi koitua koiran kohtaloksi. Maksavaurioita voi aiheuttaa jo 0,5g/kg annos.
Xylitol aiheuttaa verensokerin nopean laskun kymmenkertaistamalla insuliinin tuotannon, aiheuttaen näinollen insuliinishokin. Koira voi vaipua koomaan ja kuolla jopa 30 minuutissa xylitolia saatuaan. Siksi onkin ensisijaisen tärkeää, että koira saadaan eläinlääkäriin mahdollisimman pian! Jos koira on tajuissaan ja lääkäriin ei päästä lähtemään heti tai sinne on pitkä matka, on syytä yrittää oksetusta kotikonstein suolan avulla. Sitä ei kuitenkaan sovi yrittää yhtä kertaa enempää, sillä suola on myös myrkyllistä.
Me nyt näillä näkymin päästiin säikähdyksellä ja isolla lääkärilaskulla tästä, Milkalle ei missään vaiheessa ilmennyt hypoglykemian (alhainen verensokeri) oireita ja koira pysyi pirteänä. Koska ei voitu eläinlääkäriin jäädä tiputtelemaan lisää glukoosia heräsin su-ma yön ajan kerran tunnissa syöttämään koiralle hunajaa.
Jotta sellaista meillä.
No comments:
Post a Comment